Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2014

4. NOME-treenit, 4.&5. TOKO-treenit

Toissapäivänä teimme taas Viirun ja Iran kanssa tunnin lenkin alle ja laitoin koirat autoon. Vein samoille muistipaikoille ilman koiraa damit kuin aiemmissakin treeneissä. Aiheena samat, eli kaksi linjaa muistipaikoille ja pysäytystä sekä taakselähetystä.

Seurautin Viirun autolta hihnassa ihan varmuuden vuoksi, vaikka pikku hiljaa alkaa taas luotto pelata ettei se käskyn alta sinkoa mihinkään. Otin muistien lähellä hihnan pois ja seurautin vähän kauemmas, jossa tehtiin pysäytystä.

Tein samalla kaavalla melko lyhyellä matkalla kolme stoppia ja siitä taakselähetykset. Ensimmäisellä noudolla pysäytin koiran eteeni istumaan ja annoin pidä-käskyn, jolloin mitään hölmöilyjä ei päässyt tapahtumaan. Stopit ihan ok, kerran olin kuulevinani jotakin nurinaa. Loppuun otin vielä yhden suoran luoksetulon ja seuraamisen takaisin damille, jossa itse otin damin.

Seurautin Viirun muistien lähetyspaikalle ja lähetin ensimmäiselle. Lähti hyvin, meni suoraan yhdellä käskyllä koko matkan ja palautti hyvin. Toisella oli lähdössä vähän epäröintiä, joten kutsuin takaisin parin metrin jälkeen. Uudelleen lähettäessä meni hyvällä vauhdilla ja suoraan.

 

Myöhemmin samana päivänä olimme Hakametsässä, jonne oli kokoontunut muutama noutaja sekä yksi valkkari tokoilemaan. Ensin teimme itsenäisesti kontaktia, seuraamista, seisomista sekä muutaman luoksetulon stopin.

Tein kontaktia niin, että toinen koirakko käveli ympärillä ja lähellä joku vingutti lelulla. Viiru piti tosi hyvin kontaktin, ainoastaan pari kertaa tippui. Seuruuta teimme aluksi lyhyitä suoria pätkiä, sitten muutaman vähän pidemmän. Lopuksi parit käännökset sekä oikealle että vasemmalle. Yllättävän hyvät, joskin koira oli käännöksissä hieman väljä ja minä itse taas hidastin kulmissa hieman liikaa.

Välillä pidin taukoa ja pysähdyin juttelemaan muiden kanssa niin, että Viiru vain istui vieressäni. Se ei yrittänytkään lähteä höntyilemään mihinkään. Seisomista tein itse peruuttaen ja palkkailin pelkästään pysähtymisestä. Ei ehkä parasta Viirua. Tein vielä muutaman luoksetulon pysäytyksen lelupalkalla. Tässä ollaan menty hieman taakse päin ja minun pitää muistaa palkata  nopeammin, sillä kaksi kertaa koira lähes pysähtyi, mutta hiippaili pari pientä askelta. Voi tietysti olla, että luminen alusta oli hieman liukas vaikkei jäässä ollutkaan. Erittäin positiivista, että koira jäi paikalleen istumaa jätöissä eikä kitissyt lainkaan.

Lopuksi teimme lyhyen paikkamakuun omaan tahtiin. Viiru oli labradorin ja valkkarin välissä. Jättäessäni koiran, se nousi istumaan ja yritti näyttää mahdollisimman kuoliaaksi kylmettyneeltä. Kävin laittamassa sen uudelleen maahan ja menin jokusen metrin päähän. Noin puoli minuuttia meni ok, kunnes vieressä ollut valkoinen hyppäsi Viirun kimppuun. Pahalla se ei niskaan rynnistänyt, tuli vain katsomaan kaveria ja haki leikkimään. Urhoollisesti Viiru makasi paikallaan, mutta koiran yrittäessä kiivetä selkään nousi Viiru ylös. Sain sen kuitenkin käskyllä heti takaisin, leikitin vähän ja laitoin takaisin makaamaan. Loppu meni ok eikä Viiru vaikuttanut saaneen minkäänlaisia henkisiä traumoja.

 

Eilen olimme hallissa ohjatulla tokotunnilla, aiheina olivat seuraaminen, luoksetulon pysäytys sekä paikkamakuu. Aluksi innostin Viirua ja leikin sen kanssa, ja tehtiin itseksemme muutamat lyhyet seuraamiset. Kouluttajan kanssa teimme ensin kolme suoraa seuraamispätkää ja lähinnä minä olin viime viikosta kehittynyt paljon. :D Olin rennompi, kävelin reippaasti ja koira piti kontaktin sekä paikan koko ajan. Teimme lisäksi muutaman oikealle käännöksen. Saimme ohjeeksi tehdä kulman ensin loivempana sekä ihan erikseen treenata lelulla tai namilla nopeaa käännöstä oikealle niin, että äänitehosteen kera syöksähdän nopeasti ja vapautan heti kun koira kääntyy.

Pysäytystä tein niin, että heittelin koiralle nameja itsestäni pois päin ja näin sain etäisyyttä. Kun koiralla oli hyvä vauhti, pysäytin sen ja samalla hetkellä heitin palkan. Tässä pitää edelleen olla tarkkana, että palkkaan nyt jonkin aikaa samalla hetkellä käsimerkin kanssa. Viiru tarjosi useaan otteeseen vain ravia, mikä ei ole ollenkaan sen tapaista. Loppuun sain sen laukkaamaan ja viimeinen stoppi olikin ihan super, koira otti miltei pompun taakse pysähtyessä.

Lopuksi otimme paikkamakuun koirien naamat toiselle kentälle päin, jossa oli toinen tokotunti. Menin koirasta noin 20m päähän ja mielestäni Viiru oli koko ajan hiljaa eikä haistellut. Noin puolessa välissä se vaihtoi lonkalle sekä palatessani koiran taakse se kiertyi hieman liikaa ja pyllähti kunnolla lonkalleen. Muuten olen tosi tyytyväinen.

3. NOME-treenit

Ensin tehtiin alle Iran ja Jannen kanssa tunnin lenkki koirat vapaana. Seurautin Viirun autolle, kun vietiin Ira sinne ja jätin istumaan muutaman metrin päähän kun otin treenikamppeet. Seurautin myös treenipaikkaan pari sataa metriä.

Oikeastaan hyvin samanlainen setti kuin viime kerralla: kaksi linjaa muistipaikoille ja muutama pillipysäytys sekä taakselähetys. Teimme treenin samassa paikassa kuin edellisellä kerralla, ja muistipaikat olivat samat.

Tällä kertaa jätin Viirun istumaan lähetyspaikalle ja vein damit itse. Ensimmäisellä kerralla oli ollut hiljaa, mutta kerran nostanut toista etutassua. Toisen damin kohdalla oli taas istunut paikallaan, mutta jättäessäni damin oli Viiru päästänyt muutaman kitinän. Palatessani näytin vielä paikat ja sanoin ”muista”.

Seurautin koiran sitten vähän matkan päähän ja tehtiin pysäytyksiä. Ensimmäinen stoppi meni ok ja koira lähti damille ja jopa palautti, mutta edessäni räkäisi damin jalkoihini. Käskin ottamaan sen ylös ja antamaan minulle, mutta ilmeisesti siitä tulikin vähän liikaa paineita ja koira nappasi narusta kiinni ja lähti leikkimään. Muutaman kierroksen se teki ja sain sen lopulta kutsumalla ja kyykkyyn menemällä palauttamaan. Tein tämän jälkeen vähän aikaa ihan perus damin pitoa istuen.

Ensimmäisen noudon pelleilyyn täytyy vähitellen alkaa puuttua, ettei siitä tule tapaa. Koira olisi palauttanut ihan kivasti, jos en olisi vaatinut damia käteen. Täytyy varmaankin koittaa olla nopeampi ja napata dami ennen kuin koira ehtii räkäistä sen ja sen jälkeen tehdä pitoa vähän aikaa. Periaate kuitenkin on, että minä en damia maasta nosta vaan koira tekee sen. Sille tielle kun lähtee, niin kohta saa olla aina vain useammin itse nostelemassa damia.

Toinen stoppi, lähetys ja palautus menikin sitten ihan ok. Lopuksi otin hieman pidemmän matkan, mutta ensin koiran stoppi valui, joten kutsuin sen luokse ja vein takaisin lähetyspaikkaan. Toisella kerralla koira tarjosi maahanmenoa, kuten myös seuraavalla kerralla. Lopulta lyhensin matkaa muutamalla metrillä ja saatiin pysähdyskin ihan siedettäväksi ja koira istui. Se lähti myös jokaisella kerralla hyvin taakse, joten viime kerran epäröimistä ei tässä treenissä näkynyt.

Lopuksi seurautin Viirun n. 50 metrin päähän muistien lähetyspaikalle. Lähetin ensin ensimmäiseksi jätetylle ensin sanoen ”muista”-käskyn. Hyvin meni, samoin toinen, ei ongelmia ja hyvät palautukset. Kummassakin riitti yksi käsky ja vauhti pysyi hyvänä.

2. NOME-treenit

Tein aamulla tunnin lenkin Viirun, Karon ja Iran kanssa -22°C pakkasessa. Viirulla oli aika ajoin vähän vaikkua korvissa, sillä se jäi pari kertaa oikein antaumuksella haistelemaan omiaan pillistä huolimatta. Kerran sitten otin sen remmiin ja siinähän sai kävellä hetken aikaa, niin johan alkoi korvat taas toimia.

Vein muut koirat autoon ja tein Viirulle pienen treenin. Aiheena oli kaksi eteenlähetystä muistipaikoille sekä pillipysäytystä luoksetulosta ja siitä taakselähetystä.

Ensin vietiin koiran kanssa muistipaikoille kaksi damia, 90° kulmassa toisiinsa nähden ja tamppasin lähetysalueen jotta isolla golfkentällä muistin oikean kohdan. Matkat olivat arviolta 40m. Varmistin ”muista”-käskyllä vielä paikat ennen kuin lähdettiin kauemmas.

Mentiin vähän matkan päähän ja tein pillipysäytyksiä luoksetulosta ja siitä taakselähetystä yhdessä koiran taakse jätetylle damille. Viiru pysyi joka kerta paikallaan enkä ainakaan kuullut kitinää, vaikka sen selvästi oli kylmä ja tärinä kävi. Matkaa oli 10-30m ja näitä tein kolme kappaletta niin, että pysäytin koiran noin puoliväliin ja lähetin siitä. Viimeisellä kerralla pysäytin koiran kauas itsestäni ja jostain syystä se ei lähtenytkään enää damille vaan tuli luokse. Pysäytin uudestaan lähemmäs minua ja yritin lähettää, mutta edelleen Viiru tuli luokse. Seurautin sen damille ja tehtiin sama homma uudestaan, ja sama ilmiö tapahtui taas. Pysäytin sitten koiran lähemmäksi minua ja lähetin siitä, jolloin homma taas toimi. Loppuun tein vielä perus taakselähetyksen ihan läheltä: heitin damin pari metriä koiran taakse, jäin itse pari metriä koiran eteen ja siitä käskin taakse. Pillipysäytystä ollaan tehty viimeksi kesällä, joten vähän ihmettelen että koira teki tosi hyvät stopit. Etäisyyttä pitää vähitellen alkaa harjoitella, sillä selvästi Viirulla oli kaukana minusta vaikeuksia lähteä damille.

Palautukset menivät pääsääntöisesti hyvin. Ensimmäisellä kerralla suu vähän kävi ja Viiru korjasi  otetta ottaen narusta kiinni, jolloin meinasi olla vähän tuhma. Muutaman kerran se heilautti damia edes takaisin, painoi päätä maahan ja taisi dami jossain vaiheessa tippuakin, mutta sain pillillä luokse ja damin käteen. Käskin koiran istumaan ja käskin sen vähän aikaa pitää damia suussaan edessäni. Tämän jälkeen loput palautukset olivatkin hyviä ja koira tarjosi damia ylöspäin.

Tämän jälkeen seurautin Viirun muistien lähetyspaikalle ja otin ensin viimeiseksi jätetyn. Sanoin ”muista”-käskyn ja lähetin koiran eteen. Meni ensimmäisellä käskyllä suoraan metsän reunaan ja sai damin ylös. Toiseen paikkaan sama juttu, mutta koira hidasti vähän puolen välin jälkeen hieman vauhtia joten annoin uuden ”eteen”-käskyn. Viiru meni kuitenkin suoraan ja sai damin ylös. Olin näihin tosi tyytyväinen, sillä olin aika varma että joudun lähettämään hieman lähempää koska koira ei joko muista tai irtoa linjalle. (Erittäin fiksua tehdä treeni, jonka epäilee menevän pieleen..). Pätevä pieni keltainen. :)

 

3. TOKO-treenit

Ohjatulla tokotunnilla aiheena olivat seuraaminen ja kontakti perusasennossa. Tein lisäksi itsekseni maahanmenoja sekä istu-maahan- ja maahan-istu-kaukoja. Lopuksi tehtiin kolmen koiran kanssa ryhmäliikkeenä paikkamakuu.

Tein Viirun kanssa muutamia lyhyitä seuruupätkiä, joista palkkasin vauhdista lelulla. Kouluttaja puuttui siihen, että Viiru ei oikein osaa leikkiä vielä tarpeeksi hyvin jotta sitä voisi tässä liikkeessä palkata lelulla. Mielestäni se kuitenkin palkkautui ihan kivasti ja pysyi vireessä. Pätkät olivat alle 20m, innostin koiraa ennen lähtöä ja kontakti pysyi. Mielestäni etäisyys ja paikkakin pysyivät. Tein itsekseni muutamat käännökset oikealle ja vasemmalle paikallaan namilla, mutta ne vaativat vielä hinkkaamista sillä paketti vähän hajoaa ja tiiviys katoaa.

Kouluttajan neuvoessa muita, tein itsekseni jokusen maahanmenon. Ensin Viiru oli edessäni, ja siitä käskyllä ja käsiavulla maahanmeno, meni etupää edellä nopeasti. Ilmeisesti käsiavun käyttäminen jonkin aikaa on auttanut. Tein pari kertaa Viirun kävellessä vieressäni ja käskyllä+käsiavulla maahan, meni myös nopeasti. Loppuun tein yhden liikkeenomaisesti ilman käsiapua ja mielestäni meni nopeasti maahan tälläkin kertaa, joten kehuin paljon ja lopetettiin ko. liikkeen hinkkaaminen siihen.

Pienen lepotauon jälkeen tein takapalkalla (nami kipon päällä) kaksi vaihtoa maasta istumaan ja kaksi istumasta maahan. Molemmissa etäisyys oli vain metrin verran, koska kaukoja ollaan viimeksi tehty luoja ties koska. Kaikki meni ok, ei siirtyillyt mihinkään suuntaan. Aavistuksen ehkä hitaat vaihdot, mutta niistä en ole niin huolissani, pääasia että takajalat pysyivät paikallaan.

Tämän jälkeen tehtiin yhteisesti kontaktiharjoittelua häiriössä. Kaikki neljä koirakkoa olimme ringissä ja kouluttaja heitteli sekä vingutteli leluja keskellä. Tuli huomattua, että tätä pitää treenata ja paljon. Syksyllä Viirulla oli tosi hyvä kontakti eikä se häiriintynyt lentävistä leluista tai namipussin rapinasta, joten kyllä se osaa kunhan vain asiaa muistuttelee. Viirulta putoili kontakti vinguttelusta sekä välillä lelujen heittelystä. Seuraavalla kierroksella kouluttaja kävi houkuttelemassa koiria nameilla, mutta Viiru piti hyvin kontaktin. Viimeisellä kierroksella kouluttaja otti oman koiransa ja teki sen kanssa seuraamista koirakoiden välistä sekä kaukoja ja luoksetuloja ringin läpi. Viiru pysyi tällä kierroksella kaikkein parhaiten eikä kontakti pudonnut kertaakaan. Palkkailin läpi kontaktitreenin aika tiheästi.

Lopuksi teimme kolmen koirakon kanssa 2min paikkamakuun. Koirat käskettiin yhtä aikaa maahan ja jäin itse reilun viiden metrin päähän Viirusta. Se ei kitissyt jätössä yhtään eikä päästänyt koko kaksiminuuttisen aikana pihahdustakaan! Se ei myöskään yrittänyt haistella lattiaa tai tehdä mitään muutakaan tuhmaa, kunhan pönötti katse minussa koko ajan. Paras juttu koko tunnissa oli tämä erittäin onnistunut paikkamakuu.

Jotta ei ainoastaan työn tekemiseksi mene, niin alla muutama kuva viime päivien metsäreissuilta.

20140122_3toko-720140122_3toko-220140122_3toko-820140122_3toko-420131129_3toko-2

20140122_3toko-5

20131129_3toko

20140122_3toko-3

20140114_3tokoSitten kun olimme olleet kahden tunnin metsälenkillä kahdestaan Viirun kanssa -20° pakkasessa, hellyin ja otin sen etupenkille penkin lämmittimelle. ;)

2. TOKO-treenit

Kotona pientä vääntämistä, aiheena jälleen maahanmeno sekä seisominen. Tehtiin myös vähän perusasentoja.

Aloitin viiden pa sarjalla niin, että itse liikuin vain hieman ja koiran piti olla tarkkana. Meni hyvin ja Viiru teki nopeasti. Seisomista ”liikkeestä” (muutama askel), seisahtui ok napakasti ja pysyi paikallaan. Yhteensä näitä neljä kappaletta, kahdessa palkkasin seisahtumisesta, kahdessa kestosta kierrellen koiraa.

Maahanmenoa tein namilla avustaen niin, että koira syöksyi maahan. Vau, Viiru teki tosi kivasti ja nopeasti. En tehnyt näitäkään kuin neljä, sillä viimeinen oli ihan super. Yritin liikkeiden välillä innostaa koiraa, mutta eihän se samalla lailla syty kuin kentällä. Innolla se silti teki ja olisi mieluusti tehnyt vielä lisääkin. :)

Käytiin päivällä myös tunnin remmilenkillä ja voi kurjuus sentään miten lapukan varpaat paleli. Se ei olisi millään halunnut kävellä nätisti hihnassa, vaan yritti useampaan kertaan josko voitaisiin pikakävellä takaisin kotiin. Vaan eipä se käynyt ja kotiin mentiinkin vasta sitten, kun koira käveli nätisti yrittämättä yhtään edistää. Käytiin sekä mennessä että tullessa kaupan pihassa ihmettelemässä ja ohittamassa ihmisiä ja pari koiraakin – mukavasti meni.