20. NOME-treenit

20. NOME la 3.5. vesimarkkeeraukset + ohjaus

Käytiin ensin suunnilleen tunnin verran koirien kanssa ulkoilemassa. Lähdettiin samaisen lammen vierestä, jossa oli tarkoitus treenata. Joku olikin siellä jo riistan kanssa treenaamassa ja Viirulla alkoi nenä käydä. Se juoksi vähän matkaa mutta tuli pillistä takaisin (!) ja päästiin ilman polemiikkia jatkamaan matkaa.

Lenkin jälkeen laiton Viirun autoon ja tehtiin Iralle muutama markkeeraus ja ohjaus maalla. Vein Viirun lammelle hihnassa ja seurautin rantaan noin kymmenen metriä ilman hihnaa. Seuruu oli aika kamalaa edelleen. Ei se mihinkään lähde ja pysyy suunnilleen vieressä, mutta en halua sen pysyvän suunnilleen vieressä vaan oikeassa kohdassa. Nyt edisti ja oli aika löysä.

Janne meni jonkun kymmenen metrin päähän kaarevaa rantaa heittämään keskelle. Tehtiin ihan perus ykkösiä. Jokaisella kerralla Viiru meni veteen yli kymmenen metrin päästä minusta, eli haki ns. paremman paikan. Se myös palautti samaan kohtaan jokaisella kerralla, tosin minä menin vastaan. Kuitenkin palasin aina lähettämään samaan paikkaan. Loppuun tehtiin ohjaus samaan paikkaan, jonne markkeerauksia oli paiskottu. Markkeerauksen palautuksen aikana Janne heitti ohjausdamin. Ohjauksessa Viiru meni suoraan osoittamastani kohdasta ja eteni hyvin koko matkan. Palautti edelleen siihen ”parempaan” paikkaan, mutta kiltisti menin ottamaan vastaan.

Heittojen välillä koira oli hiljaa, mutta tärisi. Osittain varmaan kuumui, mutta osittain johtui luultavasti kylmästä vedestä. Sain kaikki damit käteen, kun menin veden rajaan vastaan ja sanoin ”pidä”-käskyn. Otin damin oikeastaan siinä vaiheessa, kun koira oli etupää maalla.

Kokonaisuudessaan kai ihan positiivinen treeni: Viiru oli hiljaa, sain kaikki damit käteen eikä koira humputellut mihinkään. Silti päälimmäisenä jäi mieleen paremman veteenmenopaikan hakeminen eikä välitön hyppy. Varmaankin erikseen treenataan sitä, nyt pääpaino on saada dami käteen.

2 ajatusta artikkelista “20. NOME-treenit

  1. Jenni

    Moikka! Oli pakko tulla kommentoimaan kun löysin sattumalta blogisi! :) Meidän pentu, Vesipedon Merikotka, Elmossa on siis melkein samat geenit kuin teidän Viirussa! :), Muistokas Penni on Elmon äidin isoäiti ja Näpsänakkelin Kuru Elmon isoisä! Kiva lukea sukulaistytön blogia! :)
    -Jenni

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s