Aihearkisto: Viiru

Labradorinnoutaja Viiru

20. NOME-treenit

20. NOME la 3.5. vesimarkkeeraukset + ohjaus

Käytiin ensin suunnilleen tunnin verran koirien kanssa ulkoilemassa. Lähdettiin samaisen lammen vierestä, jossa oli tarkoitus treenata. Joku olikin siellä jo riistan kanssa treenaamassa ja Viirulla alkoi nenä käydä. Se juoksi vähän matkaa mutta tuli pillistä takaisin (!) ja päästiin ilman polemiikkia jatkamaan matkaa.

Lenkin jälkeen laiton Viirun autoon ja tehtiin Iralle muutama markkeeraus ja ohjaus maalla. Vein Viirun lammelle hihnassa ja seurautin rantaan noin kymmenen metriä ilman hihnaa. Seuruu oli aika kamalaa edelleen. Ei se mihinkään lähde ja pysyy suunnilleen vieressä, mutta en halua sen pysyvän suunnilleen vieressä vaan oikeassa kohdassa. Nyt edisti ja oli aika löysä.

Janne meni jonkun kymmenen metrin päähän kaarevaa rantaa heittämään keskelle. Tehtiin ihan perus ykkösiä. Jokaisella kerralla Viiru meni veteen yli kymmenen metrin päästä minusta, eli haki ns. paremman paikan. Se myös palautti samaan kohtaan jokaisella kerralla, tosin minä menin vastaan. Kuitenkin palasin aina lähettämään samaan paikkaan. Loppuun tehtiin ohjaus samaan paikkaan, jonne markkeerauksia oli paiskottu. Markkeerauksen palautuksen aikana Janne heitti ohjausdamin. Ohjauksessa Viiru meni suoraan osoittamastani kohdasta ja eteni hyvin koko matkan. Palautti edelleen siihen ”parempaan” paikkaan, mutta kiltisti menin ottamaan vastaan.

Heittojen välillä koira oli hiljaa, mutta tärisi. Osittain varmaan kuumui, mutta osittain johtui luultavasti kylmästä vedestä. Sain kaikki damit käteen, kun menin veden rajaan vastaan ja sanoin ”pidä”-käskyn. Otin damin oikeastaan siinä vaiheessa, kun koira oli etupää maalla.

Kokonaisuudessaan kai ihan positiivinen treeni: Viiru oli hiljaa, sain kaikki damit käteen eikä koira humputellut mihinkään. Silti päälimmäisenä jäi mieleen paremman veteenmenopaikan hakeminen eikä välitön hyppy. Varmaankin erikseen treenataan sitä, nyt pääpaino on saada dami käteen.

Vapputoko

20140429_vapputoko-620140429_vapputoko-5

Jumppa jumppa jumppa

 

20140429_vapputoko-720140429_vapputoko-1420140429_vapputoko-4

Ja sitten sitä perusasentoa, sitä turkasen perusasentoa. Näyttää kuvissa vielä kamalammalta kuin itsestä tuntuu.

 

20140429_vapputoko-11

Jos mä vaikka ensin yrittäisin tätä alustaa ottaa suuhun ja palauttaa?

 

20140429_vapputoko-9

Nyt meni niin kuin piti.

 

20140429_vapputoko-820140429_vapputoko-320140429_vapputoko-15

Lapukka vastustaa munkkeja.

 

20140429_vapputoko-12

20140429_vapputoko-220140429_vapputoko20140429_vapputoko-13

Kengurulabradori leikkii patukalla.

 

20140429_vapputoko-16

Pupsterit metsässä

20140426_kevat20140426_kevat-6

Viiru on kevään tultua ollut rasittavuuteen asti nenä-eläin. Nenä vie välillä ihan mennessään eikä hajuja malttaisi jättää millään kesken.

 

20140426_kevat-420140426_kevat-15 20140426_kevat-14

Kummallinen loikkiminen pitää sisällään käpyjen metsästystä. Ja ehkä Viiru taas hieman harjoittelee balettiesitystä varten.

 

 

20140426_kevat-13 20140426_kevat-12 20140426_kevat-11 20140426_kevat-1020140426_kevat-220140426_kevat-820140426_kevat-7

Viirun perässä on turvallista tutkia kaikkea uutta. Viiru ei ole pennusta järin kiinnostunut, mutta pentu selvästi kokee Viirun turvallisemmaksi johtajaksi kuin esimerkiksi Iran.

 

20140426_kevat-5

Kyseessä on Jannen vanhempien uusi monirotuinen pentu. Viiru ei pennulle oikein lämpene eikä leiki sen kanssa. Samassa kuvassa oleminen on siinä rajoilla pitäisikö siitä ilmoittaa labradorien kattojärjestöön.

 

20140426_kevat-1720140426_kevat-9

Etkö sinä lapsi ymmärrä että tässä on tärkeät hajut kesken?

 

20140426_kevat-320140426_kevat-18

Nostin Viirun yli metrin korkuisen rungon päälle istumaan. Viiru ei ollut asiasta kovin innoissaan, häntä roikkuu surkeana ja korvat muistuttavat patalappuja. 

 

18. ja 19. NOME-treenit

18. NOME-treenit ma 28.4. hakuruutu

Ensin tehtiin lenkki Maaritin ja koirien kanssa. Itse treenin aiheena oli hakuruutu kaislikkoalueella ja osaksi metsässä. Veimme alueelle yhteensä seitsemän damia, kaksi metsän puolelle ja muut upottavaan kaislikkoon (kaislikossa pystyi juoksemaan, ei tarvinnut uida). Siirtyminen paikalle oli aika levotonta, Viiru painoi aika paljon hihnassa mutta ei varsinaisesti vetänyt. Ihan lähetyspaikan takana metrin päässä oli lokin tms. maalliset jäännökset. Ensimmäisellä lähetyksellä Viiru jäi pyörimään, joten kutsuin takaisin (tuli!) ja lähetin uudelleen. Nyt se lähti syvemmälle ruutuun ja toi kauimmaisen damin. Koiran työskentelyvauhti ja -into pysyivät läpi koko tehtävän hyvinä ja tasaisina, se ei väsähtänyt missään vaiheessa. Se ei myöskään lopettanut etsimistä tai alkanut tehdä mitään muuta, vaikka viimeisillä kestikin kauemmin. Koira toi kuusi damia, jonka jälkeen heitin sille pallon palkaksi. Sekä Maarit että minä olimme molemmat hyvin tyytyväisiä Viirun tekemiseen. Koiraa ei haitannut yhtään, että Maarit oli Tytin kanssa 5-10 metriä meidän takana harjoittelemassa malttia.

 

19. NOME-treenit ke 30.4. markkeeraukset ja ohjaukset veteen

Taas käytettiin lupattimet ensin juoksemassa. Aiheena siis markkeeraukset sekä ohjaukset veteen ja erityisesti palautukset. Maarit oli Tytin kanssa heittämässä niemekkeeltä meidän vasemmalta puolelta, me olimme Viirun kanssa pienemmällä niemekkeellä. Matka oli pari-kolmekymmentä metriä. Ensin tehtiin normaali ykkönen, Viiru meni hyvin veteen ja lähti palauttamaan. Tuli edelliselle niemekkeellä rantaan, piti suussa eikä pudottanut, ui vielä pienen matkan ja ottaessani damia vastaan koira pudotti lähelläni. Itse rähmäsin vähän palautuksessa. Seuraava samalla lailla, mutta menin palautukseen kyykkyyn niin veden rajaan kuin pääsin ja sain damin käteen.

Seuraavaksi teimme niin, että samaan paikkaan tuli vielä yksi markkeeraus, jota palauttaessa heitettiin samaan paikkaan ohjausdami. Markkeerausdami ylös ok, kun olin rannassa vastassa. Lähetin koiran linjalle ja se meni hyvin veteen ja ui suoraan! Tämän jälkeen yksi markkeeraus maalle ja palautuksen aikana taas samaan paikkaan veteen ohjausdami. Viiru markkeerasi hyvin ja palautti. Lähetin linjalle ja meni hyvin eteen. Kerran vilkaisi nopeasti niemekkeessä seissyttä Maaritia ja Tyttiä, muttei ottanut niistä häiriötä.

Pari kertaa treenin aikana meinasi kitistä, mutta sain rauhoittelemalla hiljenemään. Kävi kyllä aika kuumana koko koira, sillä tärisi. Myös perusasentoihin siirtymisissä oli hieman hankaluuksia, koska joutuessani korjaamaan asentoa Viiru paineistui ja alkoi äännellä. Kokonaisuudessaan olen kuitenkin tosi tyytyväinen treeniin, sillä Viiru oli lähes hiljaa, teki hyvät markkeeraukset ja meni hyvin linjaa vedessä sekä sain muutaman kerran hyvän luovutuksen. Itseäni tosin soimaan siitä yhdestä rähmäyksestä. Yritä nyt koiraa opettaa luovuttamaan kauniisti kun ohjaajallakaan ei pysy damit kädessä…

25. ja 26. TOKO-treenit

25. TOKO ohjattu su 27.4. seuraaminen ja luoksetulo

Oman seuran kilpailevien kurssi, paikalla vain kolme koirakkoa joten ehdittiin tehdä mukavasti. Aloitettiin lyhyellä seuraamiskaaviolla, jotta kouluttaja näki missä mennään. Viiru teki muuten tosi kivasti, mutta täyskäännöksessä kontakti putosi hetkeksi. Koira ei kuitenkaan irronnut tai ollut löysä, joten ihan positiivista. Kuulemma meni tosi kivasti eikä ottanut häiriötä kentän toisessa päässä jalkapalloa pelaavista lapsista. Kouluttaja kehui, että tämä koira ei ole kyllä lainkaan häiriöherkkä. On se jännä, että välillä Viiru keskittyy tekemiseen 110%, kun taas välillä se ottaa häiriötä ihan kaikesta eikä pysty keskittymään.

Seuraavaksi tehtiin häiriöseuruuta niin, että rivissä kaikki suorittivat samaa kaaviota ja pallon pelaaminen jatkui toisessa päässä. Viiru teki taas kivasti eikä häiriintynyt parin metrin päässä olevasta koirakosta. Teki myös hitaan kävelyn ihan ok.

Tämän jälkeen käytiin läpi käännöksiä ja askelia joka suuntaan: oikealle, vasemmalle sekä käännökset että askeleet sekä peruuttaminen. Tässä vaiheessa oltiin tehty jo perusasentoon päättyvää seuruuta sen verran, että Viirun asento alkoi painua taas selän taakse. Itse käännökset ja askelsiirtymät menivät kaikki tosi hyvin siihen nähden, että sivuaskelia ei olla harjoiteltu koskaan. Minulla on kai ollut ajatus, että niitä on niin vaikea treenata että se on jäänyt. Nyt kun vain lähti harjoittelemaan, ei se niin vaikeaa ollutkaan. Ja koira tajusi tosi nopeasti mitä oltiin tekemässä, pystyin parin toiston jälkeen vähentämään namiapua ja vähitellen jopa käsiapuakin. Parin askeleen peruuttaminen meni ok, pidemmällä matkalla koira alkoi vähän kiemurrella ja poikittaa.

Viimeisenä juttuna otettiin luoksetuloa. Ensin koirat jätettiin vierekkäin istumaan ja kutsuttiin yksitellen luokse. Viiru jäi jokaisella kerralla hyvin eikä lähtenyt kaverin käskyyn! Luoksetulovauhti oli ok, perusasento hieman vino selän taakse. Sitten tehtiin yksitellen stoppia. Ensin pari metriä vajaa avon matkalla ja Viiru pysähtyi tosi napakasti ja hyvin. Toisella kerralla hieman ylipitkällä matkalla, nyt koira ei pysähtynyt ihan niin terävästi kuin ensimmäisellä kerralla. Sain vinkiksi harjoitella nyt paljon juuri pari metriä alle koematkalla, koska siinä koira stoppaa hyvin.

 

26. TOKO ohjattu ti 29.4. perusasento, kontakti häiriössä, paikkamakuu

Halusin paneutua vähän tarkemmin meidän lässähtäneeseen perusasentoon. Kouluttajan mielestä askel-pa-askel-pa-treeniä jonkun seuratessa takaa ei kannata tehdä liikaa, ettei se paineista koiraa. Harjoiteltiin vähän jumppaliikettä Viirun kanssa, koska jalkojen hara-asento voi aivan hyvin johtua heikoista (syvistä) lihaksista. Ideana on, että koiraa jumpataan istu-seiso, mutta asentoja ei viedä loppuun. Viiru ei oikein meinannut tajuta, vaan lässäytti lähes joka kerta istumaan niin nopeasti etten saanut sitä jarrutettua. Pannasta varovasti auttamalla sain lopulta muutamat ”vaihdot” tehtyä. Saimme ohjeeksi jumpata tätä vaikka päivittäin muutamat pätkät kotona.

Muiden käydessä haluamiaan juttuja kouluttajan kanssa, tein minä Viirun kanssa kosketusalustalle siirtymistä sekä liikkeestä seisomista. Viiru ymmärtää sinänsä alustan idean, muttei pysähdy sinne vaan käy koskemassa ja koheltaa takaisin. Tein lyhyellä pari metrin matkalla eri suunnista lähetystä alustalle ja menin koiran perässä palkkaamaan sitä heti kun se oli oikeassa kohdassa. Viiru alkoi hyvin pysähtyä alustan taakse, muttei ihan jokaisella kerralla malttanut ottaa tassukosketusta siihen.

Seuraavaksi tein jokusen pysähdyksen peruuttamalla, sitten hieman sivuttain koiraan ja lopulta koiran sivulla. Parani loppua kohden selvästi eikä missään vaiheessa ottanut kahta askelta enempää perääni.

Teimme yhdessä kaikkien koirakoiden kanssa perusasennossa istumista häiriössä. Kouluttaja kierteli ympärillä, sanoi häiriökäskyjä, konttasi koirien vieressä ja pysähtyi siihen vähäksi aikaa. Viiru teki hyvin, ei ottanut yhtään häiriötä. Vapun kunniaksi viimeinen häiriö oli laatikollinen munkkeja. Ensin otettiin pa hieman kauempana, lopulta ihan laatikon vieressä. Viirun nenä olisi kovasti halunnut haistella munkkeja, mutta sain ihan hyvän kontaktin kuitenkin.

Loppuun otettiin parin minuutin paikkamakuu. Jäin jokusen metrin päähän Viirusta. Viirun molemmilla puolilla käytiin palkkaamassa välillä, ja Viiru ilmeisesti vähän paineistui siitä ja alkoi haistella lattiaa. Kävin huomauttamassa ja loppu menikin ok. Taisi kerran vaihtaa hieman asentoa. Palasin koiran taakse ja siitä viereen. Kouluttaja neuvoi, että Viirun kanssa voisi muutaman kerran kokeilla jättää pallon parin metrin päähän koirasta, jolloin se tuijottaisi sitä eikä alkaisi haistella.