25. TOKO ohjattu su 27.4. seuraaminen ja luoksetulo
Oman seuran kilpailevien kurssi, paikalla vain kolme koirakkoa joten ehdittiin tehdä mukavasti. Aloitettiin lyhyellä seuraamiskaaviolla, jotta kouluttaja näki missä mennään. Viiru teki muuten tosi kivasti, mutta täyskäännöksessä kontakti putosi hetkeksi. Koira ei kuitenkaan irronnut tai ollut löysä, joten ihan positiivista. Kuulemma meni tosi kivasti eikä ottanut häiriötä kentän toisessa päässä jalkapalloa pelaavista lapsista. Kouluttaja kehui, että tämä koira ei ole kyllä lainkaan häiriöherkkä. On se jännä, että välillä Viiru keskittyy tekemiseen 110%, kun taas välillä se ottaa häiriötä ihan kaikesta eikä pysty keskittymään.
Seuraavaksi tehtiin häiriöseuruuta niin, että rivissä kaikki suorittivat samaa kaaviota ja pallon pelaaminen jatkui toisessa päässä. Viiru teki taas kivasti eikä häiriintynyt parin metrin päässä olevasta koirakosta. Teki myös hitaan kävelyn ihan ok.
Tämän jälkeen käytiin läpi käännöksiä ja askelia joka suuntaan: oikealle, vasemmalle sekä käännökset että askeleet sekä peruuttaminen. Tässä vaiheessa oltiin tehty jo perusasentoon päättyvää seuruuta sen verran, että Viirun asento alkoi painua taas selän taakse. Itse käännökset ja askelsiirtymät menivät kaikki tosi hyvin siihen nähden, että sivuaskelia ei olla harjoiteltu koskaan. Minulla on kai ollut ajatus, että niitä on niin vaikea treenata että se on jäänyt. Nyt kun vain lähti harjoittelemaan, ei se niin vaikeaa ollutkaan. Ja koira tajusi tosi nopeasti mitä oltiin tekemässä, pystyin parin toiston jälkeen vähentämään namiapua ja vähitellen jopa käsiapuakin. Parin askeleen peruuttaminen meni ok, pidemmällä matkalla koira alkoi vähän kiemurrella ja poikittaa.
Viimeisenä juttuna otettiin luoksetuloa. Ensin koirat jätettiin vierekkäin istumaan ja kutsuttiin yksitellen luokse. Viiru jäi jokaisella kerralla hyvin eikä lähtenyt kaverin käskyyn! Luoksetulovauhti oli ok, perusasento hieman vino selän taakse. Sitten tehtiin yksitellen stoppia. Ensin pari metriä vajaa avon matkalla ja Viiru pysähtyi tosi napakasti ja hyvin. Toisella kerralla hieman ylipitkällä matkalla, nyt koira ei pysähtynyt ihan niin terävästi kuin ensimmäisellä kerralla. Sain vinkiksi harjoitella nyt paljon juuri pari metriä alle koematkalla, koska siinä koira stoppaa hyvin.
26. TOKO ohjattu ti 29.4. perusasento, kontakti häiriössä, paikkamakuu
Halusin paneutua vähän tarkemmin meidän lässähtäneeseen perusasentoon. Kouluttajan mielestä askel-pa-askel-pa-treeniä jonkun seuratessa takaa ei kannata tehdä liikaa, ettei se paineista koiraa. Harjoiteltiin vähän jumppaliikettä Viirun kanssa, koska jalkojen hara-asento voi aivan hyvin johtua heikoista (syvistä) lihaksista. Ideana on, että koiraa jumpataan istu-seiso, mutta asentoja ei viedä loppuun. Viiru ei oikein meinannut tajuta, vaan lässäytti lähes joka kerta istumaan niin nopeasti etten saanut sitä jarrutettua. Pannasta varovasti auttamalla sain lopulta muutamat ”vaihdot” tehtyä. Saimme ohjeeksi jumpata tätä vaikka päivittäin muutamat pätkät kotona.
Muiden käydessä haluamiaan juttuja kouluttajan kanssa, tein minä Viirun kanssa kosketusalustalle siirtymistä sekä liikkeestä seisomista. Viiru ymmärtää sinänsä alustan idean, muttei pysähdy sinne vaan käy koskemassa ja koheltaa takaisin. Tein lyhyellä pari metrin matkalla eri suunnista lähetystä alustalle ja menin koiran perässä palkkaamaan sitä heti kun se oli oikeassa kohdassa. Viiru alkoi hyvin pysähtyä alustan taakse, muttei ihan jokaisella kerralla malttanut ottaa tassukosketusta siihen.
Seuraavaksi tein jokusen pysähdyksen peruuttamalla, sitten hieman sivuttain koiraan ja lopulta koiran sivulla. Parani loppua kohden selvästi eikä missään vaiheessa ottanut kahta askelta enempää perääni.
Teimme yhdessä kaikkien koirakoiden kanssa perusasennossa istumista häiriössä. Kouluttaja kierteli ympärillä, sanoi häiriökäskyjä, konttasi koirien vieressä ja pysähtyi siihen vähäksi aikaa. Viiru teki hyvin, ei ottanut yhtään häiriötä. Vapun kunniaksi viimeinen häiriö oli laatikollinen munkkeja. Ensin otettiin pa hieman kauempana, lopulta ihan laatikon vieressä. Viirun nenä olisi kovasti halunnut haistella munkkeja, mutta sain ihan hyvän kontaktin kuitenkin.
Loppuun otettiin parin minuutin paikkamakuu. Jäin jokusen metrin päähän Viirusta. Viirun molemmilla puolilla käytiin palkkaamassa välillä, ja Viiru ilmeisesti vähän paineistui siitä ja alkoi haistella lattiaa. Kävin huomauttamassa ja loppu menikin ok. Taisi kerran vaihtaa hieman asentoa. Palasin koiran taakse ja siitä viereen. Kouluttaja neuvoi, että Viirun kanssa voisi muutaman kerran kokeilla jättää pallon parin metrin päähän koirasta, jolloin se tuijottaisi sitä eikä alkaisi haistella.
Labradorinnoutaja Viiru 